Melkein jo unohdin

Niin on ollut kiireinen viime vuosi, että melkein tämän blogin olin unohtanut. Nyt kuitenkin kaikkien ajatusten keskellä muistin tämän taas. Nyt ei kukista kirjoiteta tai muista näperryksistä vaan elämästä. Meillä on ollut eilinen ja tämä päivä todella raskaat. Oikeastaan eilisilta ja tämä päivä. Kuulimme kahden läheisemme sairastapauksesta. Kumpikin oli todella yllätys, tuli ihan puun takaa. Toinen heistä sai eilen illalla laaja-alaisen sydäninfarktin. Hän pääsi heti sairaala hoitoon ja tunteja kestävään leikkaukseen. Leikkaus onnistui ihan ok ja sanottiin tilan olevan vakaa sekä seuraavan kolmen päivän näyttävän tilanteen tuloksen. Hänet oli kytketty sydänkoneeseen, koska oma sydän ei kunnolla jaksanut verta pumpata. Tänä aamuna kaikki näytti hyvältä kunnes puolilta päivin tuli soitto tilanteen muutoksesta. Sairaalaan pitäisi lähteä välittömästi.
Kaikki muuttui silmän räpäyksessä. Lääkärit pitivät kokousta, jonka jälkeen kertoivat perheelle tilanteen. Hän ei tulisi selviämään ilman sydän- ja hengityskoneen apua. Perheen tulisi tehdä päätös sydänkoneen sammuttamisesta. Siis aivan kauhea tilanne! Läheisemme päättivät, että kone sammutetaan ja Pappa lähtee pois meidän kaikkien luotamme.
Uskon päätöksen olevan oikea. Hän ei olisi koskaan siitä toipunut eikä varmasti antanut anteeksi jos hänet olisi koneisiin sidottu lopun elämäksi. Me muut jäämme tänne itkemään, mutta helpotusta tuo ajatus ettei hänen tarvinut kärsiä kauempaa.

Tässä taas ilmeni elämän raadollisuus. Se, kuinka kaikki voi muuttua silmän räpäyksessä, ilman varoitusta. Pitäisi aina muistaa elää hetkessä, eikä jättää mitään sanomatta tai tekemättä ajatellen, että sen voin sanoa tai tehdä myöhemmin. Sitä ei vain muista tai ainakaan en minä meinaa millään osata elää juuri tätä hetkeä. Aina palaa siihen vanhaan tai suunnittelee asioita pitkän ajan päähän. Suurin osa niistä suunnitelmista kuitenkin on sellaisia mitä voisi heti toteuttaa.  Aion nyt pohtia kuinka voin toteuttaa hetkessä elämisen. Kerron sen teille sitten, jos ja kun keksin siihen ratkaisun.

Hyvää yötä teille kaikille, me jäämme surien miettimään kuinka jatkamme tästä eteen päin.