Lämmintä piisaa

On se sitten niin ihanaa istua aamusta pihalla juoden aamuteetä. Voi kun nämä lämpimät säät jatkuisivat vielä ensi viikollakin, että minäkin pääsisin niistä kunnolla nauttimaan. Huomisesta sunnuntaihin saakka on töitä, niin ei ole kuin illat aikaa ulkona ololle.
Eilen vaihdoin pihakeinuun uudet istuin ja selkänoja laudat. Nyt voi taas siinä rauhassa keinua ilman että pelkää menevänsä läpi lahoista puista. Oli varmasti kaksikymmentä vuotta edelliset siinä olleet. Jos vielä hioisi keinun metalli osat ja maalaisi sen, niin sitten se olisi kuin uusi. Suunnittelin kovasti tekeväni mukavan rentoutumispaikan sen keinun ympärille. Nytten siinä on vähän tai aikalailla haroittavia Tuijia ja jokunen pensas. Onhan tässä koko kesä aikaa ajatuksia toteuttaa. Oikeastaan ei kannattaisi puhua kuin kesästä, silloin ei määrittelisi mikä kesä aikoo ajatuksen toteuttaa.
Tänään tulee tyttö kotiin reissuiltaan. Pitäisi häntä lähteä hakemaan, Ilmeiststi oli ihan tyytyväinen kun kolmen viikon jälkeen pääsee taas äitiä katsomaan. Voi kuitenkin olla, että heti illalla on jo kovat riidat menossa. Muutkin  tytöt taitaa sitä kotiin odottaa. Sitten onkin taas koko pesue kasassa meidän kanssa riitelemässä. On se niin normaalia.
Tältä erää tämä oli tässä, mutta illemmalla jatketaan.

Ja taas tapahtui arkeen palaaminen

Se on sitten taas yksi työpäivä takana. Onneksi nyt en ole mitään töitä sopinut kuin vasta torstaiksi. Jos vaikka pari päivää nauttisi mahdollisista helteistä ja laiskottelisi. Jaksaa sitten olla taas loppu viikon töitä tekemässä.
Tämä päivä meni töissä, kukkakaupassa tosi nopeasti. Oli kyllä niin ihmeellistä porukkaa liikkeellä. Liekö kuumuus sekoittanut pään vain onko täysikuu tulossa. Hankalia ja aikaa vieviä ihmisiä. Tuli ihan kiire tehdä tärkeät työt, kun joutui liikavarpaista keskustelemaan. No monen mielestähän kukkakauppa on paikka missä voi kaikki vuodattaa. Pitäisi varmaan jonkinlainen psykiatriankoulutus hankkia, voisi sitten rahastaa näitä elämästään kertojia. Olen monet kerrat miettinyt mikä siinä on, että ihmiset kertovat huolensa ja ilonsa juuri kukkakaupassa tai vaihto-ehtoisesti kampaajalla. Olemmeko me niin helposti lähestyttäviä ihmisiä vai ajatellaanko ettei meidän työ ole oikeaa työtä? Onhan se joskus mukavaa kuunnella ihmisten puheita, mutta kun välillä on niitä töitäkin tehtävä. En minä ainakaan kehtaa laskuttaa yrittäjää jolle työn teen, jos koko päivänä en ole muuta tehnyt, kuin puhunut sairauksista ym. jonkun mummon kanssa. Vaikka mummot kivoja onkin :)
Kiva oli tulla kotiin, vaikkakin nyt on tämä viikko taas elettävä lapsiperheen arkea. Keskiviikkoon asti on kolme tyttöä ja sitten tuleeki se neljäs reissultaan. On kyllä kolme viikkoa, minkä hän on ollut maailmalla mennyt tosi nopeasti. Ilmeisesti on jotain tuliaisia meille kaikille tuomassa, koska niin sanoi ja tilikin alkaa näyttämään sen verran tyhjältä, että luulisi ostaneen muillekin jotakin.
Jaksaisipa tänään hakea multaa ja istuttaa jättiläiskurpitsat isompiin saaveihin. En viitsi niitä pellolle viedä, kun on kastelu helpompaa tässä talon vieressä. Varmaan pitäisi jotakin lantaa niille antaa jotta kasvattaisivat ne isot kurpitsat. Sain keväällä yhdeltä yhteistyökumppanilta jättiläiskurpitsojen siemeniä. Laitoin niistä kolme ohjeiden mukaan kasvamaan ja hyvin ovat kasvattaneet lehtiä ja vartta, toivottavasti tulee myös kukkia jotta niitä hedelmiä kasvaa. On tossa vielä jotain taimia istuttamatta ja rikkaruohoja pitäisi kitkeä... muttta mutta tämä laiskuus vaan vaivaa, niin jää hommat tekemättä. Jos seuraavana kahtena päivänä saisi vaikka jotain aikaiseksi.

Tämän sentään sain juhannuksena istutettua. Ensin kyllä mies laittoi laatikon suoraan. Tuo navetan edusta kun on niin kalteva.

Juhannuksen jälkeistä elämää

Nyt on juhannus sitten vietetty. Rauhallista oli ja ihanaa kun sai vaan nauttia kotona olosta ja hiljaisuudesta. Jos ei miehen mörähdyksiä lasketa mukaan. Tietenkin vesisade hieman rajoitti pihalla oloa, mutta saatiin kuitenkin jotain pihalla tehtyä.
Ulkona on ollut mukava seurata kirjosieppo pariskunnan touhuja. Ovat joutuneet niin kovasti hankkimaan jälkikasvulle syötävää. Pöntöstä kuuluu koko ajan kova huuto, ruokaa tänne ja pian! Kohta ne poikaset kuitenkin sieltä jo lentävät omille teilleen.
Navetassa asustavasta kurreperheestä ei ole näkynyt kuin toinen poikasista. On tainut naapurin villikissat nappaamassa toisen. Ei ole kurrevauvalla vielä oikein tuo puuhun kiipeäminen hallussa, kun kuuluu kova tassujen läpsytys kuusen kyljestä. Kyllä se sen vielä oppii.
Torstaina kävin purkamassa näytössä tekemäni kasvi-istutuksen ja toin sen kotiin. Laitettiin se omalle pihalle navetan edustaa koristamaan. Ei taida muilla kyläläisillä olla yhtä komeaa kesäkukka-istutusta =) tai sitten on. En vielä ole sitä valokuvannut, mutta laitan kuvan myöhemmin tänne.
Pitäisi vaan keksiä millä tuon laatikon päällystäisin lisänäyttöä varten.. paras idea tähän mennessä on ollut laminointi. Siis laminoisin eri kokoisia paloja, jotka liimaisin puulaatikon kylkiin. Siitä voisi tulla ihan makeen näkönen! Katsotaan nyt mitä saan aikaiseksi.

Mukavaa sunnuntaipäivää. Toivottavasti aurinko paistaa jokaiselle!

Juhlakoristeluista

Eilen vuodatin ajatuksiani kukkakauppojen asiakkaista, jotka tilaavat kukkia erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Viime tammikuussa kävin Saksan Essenissä katselemassa eurooppalaiseten kukkasitojien tekeleitä. Nyt katselin kuvia ja löysin kuvia sellaisista asetelmista, joita eilisessä kirjoituksessa tarkoitin. Siis koristeita, joissa ei ole pelkkää kukkaa. Ajattelin nyt liittää muutaman tänne, jotta ymmärtää mitä tarkoitin.

Mielestäni tämän tapaisista asetelmista saa huomattavasti mielenkiitoisemman pöytäkoristelun kuin perinteisistä   pyöreistä tai pitkistä kukka-asetelmista

Hääkukista ja vähän muistakin

Onnistuinpas lisäämään kuvan tohon profiilikohtaan :)

Monet taitaa kesähäitä suunnitella tai ovat jo suunnitelleet ja nyt tilailevat kimppuja ym. koristeita kukkakaupoista. Mielestäni häihin kukkien sitominen on tosi mukavaa, ainoa toive olisi morsiammille etteivät olisi niin hankalia. Harva on oikeasti aivan mahdoton, mutta nytkin törmäsin sellaiseen. Pitäisi saada juuri tietyn väristä kukkaa kimppuun, ainoa ongelma on ettei sitä väriä löydy ainakaan mistään suomeen tulevasta kukasta. Olisi mukavaa jos nämä morsiamet ymmärtäisivät ettei ihan joka maailman väriä ole saatavilla.
Ongelmia aiheuttaa myös se, että useat selaavat ulkolaisia häälehtiä ja ihastelevat näissä olevia morsiuskimppuja. Ei siinä muuten mitään ongelmaa olisi, mutta kun useimmat kimput ovat tehty silkkikukista ja silloihin värejä löytyy vaikka millä mitalla.
Joskus tälläisena tilaustöitä sitovana harmittaa budjetti joka annetaan. Tämä ei koske pelkästään hääkukkia vaan kaikkia tilaisuuksia. Valmiita ollaan kaikkeen muuhun laittamaan suuret summat rahaa, mutta kukat eivät saisi maksaa mitään ja upeaa pitäisi olla. Ihan tuntuu siltä ettei meidän floristisenalan ihmisiä arvosteta laisinkaan. Olemme kuitenkin käsityöläisiä samallalailla kuin esimerkiksi suutarit, muurarit jne. Kuitenkin harva meistä voi ottaa kunnon tuntipalkan itselleen, teemme työmme kukkien hinnalla. Sidonta siis on ilmaista palvelua, ainakin näin asiakkaamme asian mieltää.
Siis minkä takia ollaan valmiita maksamaan vaikka pöytäliinoista tai serveteistä suuria summia, mutta kukat jotka varmasti huomataan halutaan mahdollisimman edullisesti?
Jos oikeasti on pienen budjetin häät niin silloin tämän ymmärtää kyllä. Ja sitten se että ajatellaan yhden  pöytä-asetelman olevan tosi upea monta metriä pitkällä pöydällä, minkä ihmeen takia ihmiset eivät voi kysyä mitään muita vaihto-ehtoja vai onko se enemmän meistä alan ihmisistä kiinni? Upeampaa voisi olla esimerkiksi laseihin vaikka juomalaseihin tehdyt pienet jutut jotka ryhmitellään pöydälle. Jokaisessa lasissa ei todellakaan tarvitse olla kukkia. Osassa voi olla koristehiekkaa tai -kiviä toisissa vaikka vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja tai simpukoita. Vain mielikuvitus on rajana kun koristeluita mietitään.
Toivottavasti tämä minun vuodatukseni saa edes yhden henkilön arvostamaan meitä kukka-alan ammattilaisia hieman enemmän.

Kokeillaan millaista bloggailu on...

Pitkän aikaa olen lukenut muiden blogeja ja miettinyt oman tekemistä. Tai kyllähän mä loin blogin jo aiemmin, mutta en ole ikinä sitä käyttänyt... kun en oikein osannut. Mutta jos nyt onnistuisin paremmin.

Tänään olen tukku-autolla liikkeellä Kotkan suunnalla. Ihan on kivasti päivä mennyt,jos ei oteta mukaan kovaa vatsakipua josta koko päivän ja viime yön olen kärsinyt. Työni kun liittyy aina jollakin tavoin kukka-alaan, niin nyt olen kukkatarvikkeita myymässä. Inhoan kovasti tota kuorma-autolla ajamista, mutta pakko vain koittaa kestää. Huomenna vielä Haminaan ja Kouvolan suuntaan ja sitten pääsee kodin rauhan. Asiakkaat on mukavia ja heidän kanssa aikaa viettäisinkin, mutta toi ajaminen ei ole mun hommaa. 

Käydessäni monissa erilaisissa kukkakaupoissa saan paljon ideoita omiin töihini ja tietenkin haluaisin heti päästä niitä toteuttamaan. 

Eräs liike jossa kävin on aivan ihana! Siellä on oikeastaan kaikki valkoista, kukat, kalusteet jne. Kuitenkin sellaista maalaisromanttista. Jos vielä joskus kukkakaupan perustaisin haluaisin sen tyyppisen kaupan. En ehkä kuitenkaan veisi erikoistumista pelkästään tiettyyn väriin. No tämän liikkeen omistajalle valkoinen liike ja kaikki mitä hän sielä myy ja tekee sopii hänelle kuin nenä päähän. Pakko sanoa, että suorastaan ihailen tätä naista, joka pysyy valitsemassaan ideassa. Kuinka moni siihen pystyy?? Hänen lisäkseen en ainakaan omalta alaltani montaa yrittäjää tai yritystä tunne.

Tämä olkoon ensimmäinen kirjoitukseni. Huomenna yritän taas jotain tänne lisäillä. Jos vaikka kuvia yrittäis laittaa...